Treenejä ei olla kuitenkaan unohdettu. Väsystä huolimatta on raahauduttu Agility Akatemialle tiistaisin sekä Ojankoon sunnuntaisin. Tämän lisäksi ollaan käyty omatoimitreenailemassa Tattatiksella.
Jotta vapaa-aika ei menisi pelkästään koiratreeneissä, hankin itselleni yhden lisähaasteen - Lean in 5 Weeks Challenge! Tästä kuntokuurista lisää myöhemmin tässä postauksessa. :)
Viime viikonloppuna oli haaveenani päästä kisaamaan Kotkaan, ilmottautumiset sössittyäni päätin ilmottautua molempien koirien kanssa oman seuran kesäkauden päätös epiksiin, jotka oli seuran sisäiset kisat.
 |
| Epikset 18.10.2014 |
kykenee radalla juoksemaan. :) Aamun alkajaisiksi olin töissä supermölli ja veteraaniluokkien ajan, jonka jälkeen lähdin lämmittelemään koirien kanssa. Tuossa vaiheessa onneksi aurinkokin alkoi vähän jo lämmittää. Tuomarina kisaavien radalla oli seurakaveri Tuija. Tuija oli kehitellyt kivan radan (ratapiirrustus on oma piirrokseni siltä osin miten radan muistan olleen). Radan reunalta katseltuna moni paikka näytti liian vaikealle minun ja Tinkan osaamista ajatellen, mutta rataantutustumisessa huomasin ettei se niin paha ollutkaan. Tutustuessa rataan tosin olin vähän pulassa koska jouduin miettimään rataa molempien koirien ohjauksien kannalta. Tämä kostautuikin Nadin radalla ja unohdin jo kolmos esteellä minkä ohjauksen olin Nadille valinnut. Tämän vuoksi kolmoselta kielto, muutoin tehtiin puhdasta rataa, Nadi liikkui jälleen aika kivasti! En siis turhaan ilmottanut sitä oikeisiin kisoihin ensviikonlopulle Lahteen.
Tinka yllätti osaamisellaan. Tehtiin aika sujuva nolla. Itse tosin hukkasin itseni, esteet sekä koiran puomin kohdalla, mutta onneksi kyseessä oli juuri puomi, niin sain vielä mokani anteeksi. :) Medi kisaavissa ei montaa osanottajaa ollut ja Tinka taisi olla ainoa nollan tehnyt koira. Voitettiin siis oma luokkamme. Kumpa osattaisi keskittyä yhtä hienosti oikeissakin kisoissa. Kai se täytyy uskoa että omassa mielessä ja käytöksessä on jotain pielessä oikeissa kisoissa vaikken sitä tiedostakkaan. En oikein keksi muutakaan miksi Tinka käyttäytyy virallisissa niin eri tavalla ja nostaa kierrokset kaakkoon. Ens viikonloppuna taas virallisiin harjoittelemaan kisaamista, jesh! Johan tässä on monta viikonloppua taas voimia siihen kerättykin.
Tänään tosiaan alkoi työpaikan oma Fit Camp, toisin sanoen Lean in 5 Weeks Challenge! Markus Pöyhösen ja Tomi Kokon koutsaama kuntokuuri. Tämä oli alunpitäen ilmeisesti tarkoitettu työntekijöille jotka eivät muutoin juurikaan kuntoile, sekä painon pudottajille.. Itse en taida kuulua kumpaankaan ryhmään, mutta kunnon kohottaminen on tarpeen jokatapauksessa! Töistä ei ilmeisesti löytynyt tarpeeksi osanottajia, joten pääsin mukaan, ihan huippua!
En ole YHTÄÄN aamuihminen. Kuulun niihin jotka on sitä mieltä että aamulla ei kommunikoida ja ennen kahvikupillista minulle ei kannata yrittää jutella. Siitä huolimatta otin tämän viiden viikon haasteen vastaan, vaikka kimppatreenit Markuksen ja Tomin johdolla on kaksi kertaa viikossa klo 7:00 aamulla!
Aamulla suuntasin unisen nenäni kohti Esport Centeriä ja viimeset unihiekat karisi viimeistään siinä vaiheessa kun ensimmäinen osuus kuntotestistä alkoi. Tätä ennen oltiin jo lämmitelty hölkkäämällä sekä venyttelemällä.
Ensimmäisen treenin teemana oli tosiaan mitata meidän kuntoa testin merkeissä.. Viiden viikon kuluttua sitten sama koitos ja katsotaan miten on edistytty.
Ensimmäinen osio oli juoksutesti (800m). Näin myöhemmin ajateltuna aloitin juoksemisen vähän liiankin löysästi, sillä loppukiristä huolimatta jäi sellainen olo että olisin jaksanut vielä yhden kierroksen. Noh, jäipähän jotain petrattavaa viiden viikon päähän. Omaa suoritusaikaa en tähän hätään muista. Juoksun jälkeen oli vuorossa kyykyt. Pareittain laskettiin montako kyykkyä toinen ehtii minuutissa tekemään. Tämä meni minun osalta myös turhan löysästi. Varoin vähän turhan paljon aina silloin tällöin kipeytyvää nilkkaa ja polvea ja kuvittelin jälleen hyytyväni. Tuloksena oli 40 kyykkyä minuutissa. Jälleen osuus missä tiedän parantavani tulosta helposti.
Seuraava osio taisi muistaakseni olla punnerrukset. Tyhmänä jälleen aliarvioin itseni ja aloin punnertamaan tyttöjen tyylillä. Punnerrukset tehtiin yhtä aikaa koko porukalla, Markus ja Tomi laski punnerrusten määrät ja porukka tipahteli yksi toisensa jälkeen. 30:n punnerruksen jälkeen aloin katselemaan ympärille että monikaan ei ole enää messissä, itsellä punnerrukset ei vielä juurikaan painaneet. 50:n kohdalla Markus sanoi että alkaa riittämään. :D Olis pitänyt haastaa itsensä ja tehdä äijä-tyylillä.
Lopuksi vuorossa oli vielä mm. vatsalihasliikkeet joista ei juurikaan muuta mainittavaa kuin että osio jossa ON PALJON PARANNETTAVAA. Tästä alkaa siis kadonneiden vatsalihasten metsästys!
Odotan innolla jo tulevan torstain aamutreenejä!
