keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Kisaturistina

Viime viikolla ei treenailtu kuin keskiviikkona Saviojan koutsaamana. Nadi oli jälleen oikea mallioppilas, toisin kuin Tinka joka paineistui useista vääristä suorituksista ja lakkasi toimimasta. Näin käy meille molemmille aina kun tulee jotain liian haastavaa eteen. Sen jälkeen olisi vaan parempi lopettaa hetkeksi ja pitää pieni tauko. Nadin osalta treeneistä jäi loistava fiilis, mutta Tinkan suoritus jäi hieman kaivelemaan. Nyt on vaan parempi pitää pieni hetki taukoa ratatreenistä ja keskittyä muihin juttuihin. Päätin että startataan vielä perjantain kisat ja sen jälkeen jäädään mietiskelemään tulevaa.

Huonojen treenien ja hiipivän flunssan vuoksi skipattiin meidän torstain treenit kokonaan ja kerättiinkin kotona voimi perjantain kisastartteihin. Nadi valmistautui kisa starttiinsa tuttuun tapaan saunan lauteilla.

Perjantai aamuna Sini ja Ässä kurvasi autonsa meille ja ahtauduttiin tavaroinemme kyytiin. Voin kertoa että kaksi naista ja kolme koiraa kun lähtee viikonloppuretkelle niin tarvitsisi vähintään minibussin jotta kaiken haluamansa/tarvitsemansa (tai kaikki mitä ehkä sattuu tarvitsemaan) saa mahtumaan matkaan. Saavuttiin kisapaikalle jo hyvissä ajoin, Henna ja Paula olikin jo varanneet meille paikan päiväteltalle, joten saatiin kivasti koko porukan teltat vierekkäin. Meillä oli matkassa oma kupoliteltta, koska näyttelyteltta suunnitelmat kaatui viimehetkellä. Pärjäiltiin sen kanssa kuitenkin oikein mainiosti.

Telttojen pystytyksen jälkeen kurvattiin hotellille, käytiin tsekkaamassa sisään ja viemässä toiset häkit sinne jo valmiiksi. Nadin ensimmäinen (ja viikonlopun ainoa) startti oli jo heti ensimmäisessä rataan tutustumis porukassa. Rataan tutustumisessa Jari Helinin suunnittelemat kuviot tuntui kivalle ja Nadille sopiville. Ennen starttia annoin Nadin hetkeksi Sinille jotta sain itse keskittyä rauhassa ja toivoin myös että se toisi koiraan lisämotivaatiota kun joutuu hetken hengailemaan jonkun muun kuin minun kanssa.
Nadi lähti tuttuun tapaan hieman laiskasti liikkeelle, mutta paikoin sai ihan kivankin vauhdin. Kaarrokset kuitenkin valui ihan törkeän pitkäksi kun koira ei ollut täysin kuulolla, näytti siltä että hajut vei sen keskittymistä. Kaikista koiran kalasteluista huolimatta saatiin rata nollana lävitse, neljän sekunnin yliajalla tosin. :) Harmi kun videoinnin kanssa tuli ongelmia, joten videomateriaalia ei tästä suorituksesta löydy. Nadin sijoitus oli 32, ei pöllömpi suoritus koiralta jonka kahden viime vuoden kisastartit on kahden käden sormilla laskettavissa ja koirakoita startissa oli kuitenkin yhteensä 136. Nyt vaan kisakalenteri auki ja lisää startteja!

Tinkan ensimmäistä starttia jouduin odottamaan muutaman tunnin, oltiin viimeisessä rataan tutustumis erässä. Johanna Wütrichin rata vaikutti meille todella haastavalle ja sitä se myös oli. Olin itse jo väsynyt ja kylmissäni, joten lähtökohdat kisaamiseen ja siihen keskittymiseen ei olleet kovinkaan lupaavat.
Rata kaatui lopulta juuri siihen paikkaan mihin olin ajatellutkin sen kaatuvat (pitäisi opetella ajattelemaan toisin..). En uskaltanut irrota kepeiltä tarpeeksi ja keppien jälkeinen valssiyritys oli auttamattomasti myöhässä. Tinka oli lukinnut keppien jälkeisen putken ja kalasteluista huolimatta vilahti sinne. Nuo putki ansat on meille vielä toistaiseksi aivan liian haastavia. Yritettiin vielä rataa loppuun saakka, mutta motivaatio tehdä töitä oli molemmilla vähän hakusessa. Tässä video epätoivoisesta yrityksestä:
 
 
 
Mietin ensimmäisen radan jälkeen onko mitään järkeä lähteä yrittämään toista. Vettäkin tuli välillä taivaan täydeltä. Sinnikkäästi päätin että kyllähän me startti otetaan kun kerta siihen on ilmottauduttu. Medien radat oli myöhässä ja olin ihan pihalla milloin viimeisen ryhmän rataan tutustuminen mahtaakaan olla. Tyytyväisenä istuin teltan katoksen alla sadetta pitelemässä kun huomasin porukkaa pyörimässä medien radalla, menin kysymään ratatyöntekijöiltä että mikäköhän siellä on tilanne. Noh, viimeinen rataan tutustuminenhan siellä. Ehdin käydä pyörimässä radalla hädin tuskin minuutin verran kunnes kuulutettiin että homma oli jo ohi. Onneksi olin ehtinyt käydä katselemassa rataa sivusta, joten tiesin sentään este järjestyksen! :)
Ehdittiin onneksi Tinkan kanssa vielä lämmittelemään, käytiin kiertelemässä puita ja koira tuntui olevan kivasti kuulolla. Lähtökarsinassa odotellessa kierrokset nousi kuitenkin taas ihan tappiin.
Tällä radalla jälleen putkeen, väärään aikaan.. Tällä radalla oli jo pientä yritystä kääntyä sinne minne yritin, mutta lopulta putki vei voiton. Yritettiin jälleen jatkaa, mutta totesin ettei siitä mitään taida tulla, joten rallateltiin maalihypylle.
 


Perjantain jälkeen meidän suoritukset näissä kisoissa oli ohi, lauantain ja sunnuntain ajan nautittiin huippu agilityn katselusta radan reunalla. Välillä toki tuli mietittyä että mihin on taas itsensä tullut ängettyä, kun villasukat jalassa, pipo päässä viltin alla kylmissään istuu katselemassa kun koirat ja ohjaajat juoksee esteitä hypellen. Suomen kesä... Onneksi sunnuntaina aurinkokin näyttäytyi. 
Nadin ei varakoirakkona tarvinut tällä kertaa lähteä joukkuekisaan, Min Pin Teamin joukkueen tulokseksi HYL, vaikkakin upeita suorituksia nähtiin koko joukkueelta!
 
Kaiken kaikkiaan mahtava reissu, upeita ratoja, hienoja suorituksia ja loistavaa seuraa! Pieni nälkä jäi, joten ensivuodelle otan tavoitteeksi kisata itsekkin Oulussa.

Tässä vielä muutama kuva matkan varrelta
Ässän ensimmäiset SM kisat


Festariteltta

Kisa"herkkuja"

Telttailijat


Kumpparit tuli tarpeeseen


Sadetta pitelemässä


Iloinen kisaturisti :)


Ässä leirillä


Festaritunnelmaa


Ässän ja Tinkan juoksuleikkejä


Pancho Villassa dinnerillä


Tunnelmia maksien finaaliradalta


Amarillossa lauantaina


@Scandic Station

 
 
 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti